Fläppihahmottelua ja päiväunia

Kuva: Katja Kangasniemi

Erinäisten tapaamisten jälkeen Roskalavapaviljonki sai 5.12.2013 ensimmästä kertaa muodon, kun tilataiteilija Kristiina "Tikke" Tuura hahmotteli fläppitaululle kolmiosaisen "paviljongin", jossa olisi yhtäaikaa tilaa niin esiintymislavalle, työpajoille kuin nukkumisellekin.

Tikke oli edellisenä päivänä päättänyt tapaamisemme Helsingin juhlaviikkojen kanssa runollisesti kertomalla yhteisistä päiväunista eräillä Buharassa 1980-luvulla järjestetyillä elokuvajuhlilla, iltapäivän tuulenhenkäyksessä...

Paviljonkipäiväkirjasta: Roskalava HKI goes Paviljonki

Kun joku oli heittänyt Facebookin Roskalava HKI -ryhmässä kommentin "Roskalava HKI goes Paviljonki", ideoiden tulva jatkui.

”Todennäköisesti flowlaiset ja kuudesaistilaiset ovat tiedostavaa porukkaa jo muutenkin. Tämä pitäisi saada suuren yleisön (myös tuloeroiltaa heterogeeninen). pariin ja lapsien ulottuville > kasvatusaspekti.”

”Tulee vaan fiilis että onkohan Designmuseon takapihakin vähän kapean porukan juttu.”

”Ulkoilmakonsertti Hakiksen torille!”

”Täydellinen juttu! Tekisin jonnekin Kiasman lähelle, Makasiinien maastoon, niin mahdollisimman monelle menisi viesti.”

”Joo paras paikka on mitä heterogeenisempien virtojen väylillä eli ydinkeskusta. Toisaalta Hakaniemi kans hyvä. Voisin veikata et juhlaviikot ois kiinnostunut kuulemaan tämänkaltaisesta proggiksesta.”


Tikke totesi, että Hakaniemen seutu kangastelee hänellä mielessä paikaksi Paviljongille.

”Ehdotus Kiasman lähistöstä esim. Kansalaisaukiosta on kyllä kans hyvä, Baana ja kaikkea...”

”Harmi, että tätä keskustelua ei voi jakaa omalla seinällä. Sitten, kun jatkatte, laittakaa joku kuva mukaan, niin saa jakaa eteenpäin. Hieno keskustelu ja paljon hyviä ideoita. Itse olen odottanut, milloin jätehuoltoviranomaiset puuttuvat tähän roskalavamenoon siten, että hyvät tavarat kerätään järkevästi talteen. Menetelmiä asian organisoimiseen näyttää jo olevan maailmalla.”

”Tarvitaan ensin todellinen malli täydellisestä kierrättämisestä ja sen tekemisestä hygieenisesti ym. Kustannukset ja kaikki muukin tieto sitten päiväkirjanomaisesti ylös. - - Jos ei keskustasta paikkaa löydy, niin kokeillaan Roihuvuorta. Me täällä niin ollaan ilman kylätaloa. Odotellessa menisi yksi paviljonki harjoitustyönä, vaikka saunarantaan.”

”Miksei ratsastaa Ravintolapäivän tunnistettavuudella? Ehkä voisi tulla jonkinlaisia ongelmia jos tää hanke olisi kytketty esim juhlaviikkoihin (vastuu hygieniasta, mahd ruokamyrkytyksestä jne), mutta raflapäivä voisi olla erillinen proggis joka vaan fyysisesti sijaitsee paviljongin tiloissa tai sen läheisyydessä.”

”Ruuan kanssa on aina oltava hyvin huolellinen ja siihen liittyy omat riskinsä toisin kuin tavaroihin. Sitä paitsi ei kannata paisuttaa tätä asiaa, koska ideoita on helppo heittää, mutta tosipaikan tullen tekijöistä on pulaa.”


Väliin joku harmitteli, että Tampereen taidemuseo nappasi Meri hädässä -muovijäteprojektin, jonka olisi hyvin voinut esitellä myös Designmuseossa. Ja idean suitsutus jatkui.

”Mahtava idea!!! Tälläsessa prokkiksessa olisin ilomielin mukana:)”

”Hieno ajatus!”

”Hieno idea!!!”

”Upeaa!”

”messissä”

”Vapaaehtoinen valmiina!”

”Ilmoittaudun myös vapaaehtoiseksi työvoimaksi!”

” En osaa sanoa ensi vielä vuodesta mitään, mutta eiköhän sitä roudaria tarvita aina. Jos mestoilla niin apuna.”

”Hyvä idea. Nyt vaan tarvitaan primus motor.”


Ja niin Kristiina ”Tikke” Tuurasta tuli ”Roskalava HKI goes Paviljonki” -hankkeemme primus motor – hänenhän idea alun perin olikin.

Tikke takoi kuumaa rautaa laittamalla saman tien sähköpostia Helsingin juhlaviikkojen taiteelliselle johtajalle, joka vastasi, että on erittäin mielellään kuulolla siitä, miten homma etenee.

Muutaman tunnin sisällä idean synnystä mukaan talkoisiin olivat ilmoittautuneet myös Outi Kallio, joka suunnitteli Roskalavapaviljongille logon, ja Reija Wihinen, joka hiukan myöhemmin huomasi yllättäen olevansa hankkeen johtoryhmän jäsen, viestintävastaava ja ohjelmakoordinaattori.

Paviljonkipäiväkirjasta: Hei tää on vallankumousta!

Tilataiteilija Kristiina ”Tikke” Tuura kommentoi 30.5.2013 noin 10 000 jäsenen Roskalava HKI -ryhmässä, että ryhmälle pitäisi ehdottaa Tiedonjulkistamisen palkintoa, koska se edustaa niin mahtavaa kansalaistoimintaa. 114 henkilöä tykkäsi kommentista ja oli täysin samaa mieltä.

”Ihmettelen joka päivä, miten aktiivisesti ihmiset ilmoittaa lavoista ja miten ahkerasti niitä käydään tyhjentämässä!”

”Olen 100% samaa mieltä. En enää edes asu Helsingissä, mutta seuraan tätä sellaisena feelgood-realityshowna!”

”Itsekin liityin tänään ja hämmästyin uutterasta ilmoittelusta! Sosiaalisen median hyödyntämistä yhteisen edun nimissä parhaimmillaan!”


Tikke näki jo sielunsa silmin kevään 2014 roskalavailmiön: kun niin paljon laadukasta ja käyttökelpoista tavaraa löytyy roskalavoilta, olisi mainiota tehdä joku häppeninki asian ympärille.

”Esim kaikki tuolit, pöydät ja pyykinkuivaustelineet kadulle hauskaan asetelmaan ja sitten kuumailmapallosta valokuvia niistä kakista ja livenä nettiin tms. Jotain. Mietitään.”


Tikke koki Roskalava HKI -ryhmän uudenlaisen Suomen alkuna. Suomen, jossa toimitaan yhdessä, autetaan toisia ja kulutetaan järkevästi.

”Hei tää on vallankumousta!”


Jotkut toivat esiin huolensa siitä, että roskalava-aktivismi saattaa kannustaa tavaroiden hamstraamiseen ja sitten surutta pois heittämiseen, ”kun kyllähän sen joku sieltä lavalta sit noukkii". 

Kirpputorikulttuurissa niin on käynyt: voi ostaa uutta kaupasta kevyin mielin, kun tavarat voi aina myydä kirppiksellä pois, jos niitä ei tarvitsekaan. Joku kommentoi osuvasti, että kirpputoreista on tullut H&M-jälleenmyyntitilaisuuksia.

Tikke visioi, että olisi mahtavaa saada maapala, jolle rakennettaisiin kesäpaviljonki vain ja ainoastaan roskalavoilta löytyvästä materiaalista. Paviljonki myös sisustettaisiin tuoleilla, sohvilla, matoilla ja lampuilla, joita roskalavoilta löytyy.

Tikke mietiskeli, sopisikohan idea vuoden 2014 Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoon ja kuka tekisi projektista dokumentin.

”Projekti alkaa ensi toukokuussa kun roskalavat ilmestyy pihoille ja kaduille ja paviljonki on valmis heinäkuun puolivälissä, viimeistään. Mikä olis hyvä paikka? Kuka lähtee mukaan?”


149 ihmistä tykkäsi ja alkoi saman tien ideoida.

”Olis ehkä hyvä luoda oma ryhmä tätä varten? Ja kutsua sinne Roskalavan porukkaa. Vois laittaa valokuvanäyttelynkin kaikenlaisista aarteista.”

”Myös esim. Flow-festivaalin kanssa voisi ehdottaa yhteistyötä.”

”Jokin samanlainen idea pyörinyt mielessä, ja aika helppohan tuollainen olisi järjestää… pari-kolme pakettiautoa ja porukka ilmoittelemassa osoitteita johon sännätä tavaraa pelastamaan.”

”Voisko tää sopia Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon väliselle parkkipaikalle?”

”Mahtiajatus! Ja Flow vois olla hyvä tai Kuudes Aisti Festivaali vai onko se liian pieni?”

”Olis kiva että se olis pidempiaikanenkin rakennelma (kuukaus pari), sikäli Kuvataideakatemian piha voi olla vähän pieni.”

”Tossahan on merta vaikka kuinka, eli sellainen kelluva versio olisi kova. Vähän niin kuin se Tyynenmeren roskalautta (tai oikeastaan saari).”

”Joo joku julkinen paikka jotta keskustelua voidaan käydä mahdollisimman suuren yleisön kesken. Mun mielestä Flowssa olisi liian suppean porukan juttu.”


Tässä vaiheessa Tikke oli jo aivan vakuuttunut, että kyllä paviljonki tästä lähtee syntymään kunhan muhitetaan pari päivää, jotta saadaan kevään juhlat juhlittua.

”Tästä tulee mahtavaa! Mulla on esikuvana eräs paviljonki 25 vuotta sitten Uzbekistanissa vai oliko Tadzikistanissa. Me elokuvafestivaalin väki päästiin paviljonkiin päivälevolle lounaan jälkeen. Verhot heiluivat tuulessa, linnut lauloivat.”